Opettaja-lehden järjestämä lukijakysely maahanmuuttajista, on poistettu opettaja.fi sivustolta

Opettaja-lehti järjesti 2011 kyselyn lukijoilleen maahanmuuttajien vaikutuksesta opetukseen.

Kyselyn tulokset esitettiin täällä mutta sivua ei enää ole olemassa:
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_08/156481.htm

Onneksi edelleen löytyi autenttinen kopio alkuperäisestä kyselyn tuloksista web.archive.org sivustolta: arkistoitu

Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.

Kolmannes riittäisi osuudeksi

Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.

Hannu Laaksola




Maahanmuuttajaoppilaiden määrä vaihtelee huomattavasti kuntien ja kaupunkien, mutta myös saman paikkakunnan koulujen välillä. Opettaja-lehden kyselyn mukaan noin puolessa peruskouluista on maahanmuuttajia alle 10 prosenttia oppilaista. Noin joka viidennessä peruskoulussa joka viides oppilas on maahanmuuttaja. Vajaassa 10 prosentissa kouluja ei ole maahanmuuttajaoppilaita lainkaan.

12 prosenttia vastaajista työskentelee kouluissa, joiden oppilaista suuri määrä eli 30–50 prosenttia on maahanmuuttajia. Koulut, joissa maahanmuuttajia on paljon, keskittyvät tietyille alueille. Tällaisten koulujen määrä on kasvussa.

Opettajien mielestä maahanmuuttajien osuutta kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi rajoittaa. Tätä mieltä on lehden kyselyn mukaan noin 41 prosenttia kaikista opettajista. Luku on suurempi kuin Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla tammikuussa teettämässä tutkimuksessa. Siinä pääkaupunkiseudun asukkaista noin joka kolmas oli rajoitusten kannalla. Rajoituksia puolsivat voimakkaimmin vantaalaiset ja vähiten helsinkiläiset.

Lähes puolet opettajista asettaa maahanmuuttajien kiintiön rajaksi 20 tai 30 prosenttia. Joka 16. opettaja olisi valmis siihen, että raja on vasta 50 prosentissa oppilasmäärästä. Liki kolmannes opettajista ei halua kiintiöitä.

Heijastuu opetuksen tasoon

Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun.

Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. 

Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja.

Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.

Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat.

Lisäksi kantaväestön lapset siirtyvät toisiin kouluihin.

Maahanmuuttajien suomen kielen oppimiselle osuuden suuruudella ei ole paljon merkitystä, vastaajat arvioivat.

Vaikka osa opettajista arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria, suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi.

Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

”Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin. Aina tulkkipalveluja ei saa tai asia olisi kiireellinen. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaista koulukulttuuria. Opettajat ovat vaikeuksissa, kun eivät tiedä, kuinka mukauttaa opetustaan, kuinka selkeyttää, käyttää kuvia ja etsiä yhteistä toimintatapaa.”

”Oppimisvaikeudet ja niiden havaitsemisen vaikeus lisääntyvät, lisäresurssien tarve kasvaa, kun opettajalla ei ole aikaa niin yksilölliseen opetukseen kuin olisi tarve.”

Koulut jakautuvat

Opettajista näyttää selkeästi siltä, että kaupunkien koulut ovat jakautumassa maahanmuuttajien vuoksi hyviin ja huonoihin. Useampi kuin joka toinen opettaja ajattelee näin. Kuitenkin yhdeksän opettajaa kymmenestä on sitä mieltä, ettei maahanmuuttajille pidä perustaa omia kouluja tai päiväkoteja vaan opetusta on annettava kantaväestöön kuuluvien oppilaiden kanssa.

Ratkaisu on opettajien mielestä asuntopolitiikassa. Kolme neljästä opettajasta sanoo, että maahanmuuttajia olisi ohjattava asuntopolitiikalla asumaan eri puolille maata. Osa opettajista kokee epäoikeudenmukaiseksi sen, että maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan vain kaupunkien tietyille alueille. Se leimaa heidän mielestään alueita ja kouluja.

”Maahanmuuttajat pitäisi sijoittaa ympäri Suomen, jolloin heitä olisi useimmissa kouluissa.”

”Maahanmuuttajia on keskitetty liikaa samoihin luokkiin (esim. 12 eri kieltä samassa luokassa).”

Ei tietoa koulujärjestelmästä

Opettajien mielestä on ongelma, ettei maahanmuuttajavanhemmilla ole riittävästi tietoa Suomen koulujärjestelmästä. Tätä mieltä on lähes 60 prosenttia opettajista. Suurin hankaluus opettajien mukaan on, ettei maahanmuuttajilla ole tietoa tukitoimista ja erityisjärjestelyistä kuten valmentavasta opetuksesta ja erityisopetuksesta. Maahanmuuttajat pelkäävät, että S2- tai erityisopetus leimaavat lapsen loppuiäksi.

Monen opettajan mielestä maahanmuuttajaoppilailla on usein vaikeuksia koulun käytänteiden kanssa: siinä, miten koulussa ollaan, mihin koulu velvoittaa sekä miten aikatauluja ja yhteisiä sopimuksia kuuluu noudattaa.

Maahanmuuttajaoppilaat ja heidän vanhempansa kaipaavat opettajien mielestä lisää tietoa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, koulun toimintakulttuurista ja jopa käyttäytymisestä.

Myös maahanmuuttaja-isien ja poikaoppilaiden asenteissa naisopettajia kohtaan on usean opettajan mielestä parannettavaa.

Opettajien vastauksista nousevat esille myös, että maahanmuuttajat eivät ymmärrä läksyjen ja liikuntatuntien merkitystä. Vanhemmat eivät aina käsitä, ettei kesken lukuvuoden voi pitää pitkiä omia lomia, ettei todistuksia tekaista, ettei numeroita voi ostaa ja ettei lukio ole mikään taivaspaikka.

”Monella mamu-taustaisella perheellä on ongelmia ymmärtää suomalaista täsmällisyyttä. Koulussa on oltava kelloaikaan siten, miten lukujärjestyksessä lukee. Myös yhteydenpito vanhempiin on ongelmallista, kun vanhemmat eivät vastaa puhelimeen tai vaihtavat yhteystietojaan ilmoittamatta siitä kouluun. Useat huoltajat ovat myös ennakkoluuloisia lastenkulttuuria tai muita koulun ulkopuolella tapahtuvia retkiä kohtaan. Niinä päivinä he pitävät lapsensa kotona eivätkä edes kysy ennakkoon, mitä retki tai muu pitää sisällään.”

”Maahanmuuttajille pitää kertoa, että lasten pitää päästä kouluun jokaisena päivänä eikä lasta voi jättää rangaistukseksi kotiin. He tarvitsevat tietoa tyttöjen pukeutumisesta muun muassa liikuntatunneilla ja uimisesta.”

Opettajien mielestä maahanmuuttajien koulutuksessa keskeisintä on suomenkielen opetus. Sitä on nykyisellään liian vähän. Osa opettajista olisi valmis suomenkielen pakkosyöttöön jopa omankielisen opetuksen kustannuksella sekä tehokurssein. Tavalliseen opetukseen maahanmuuttajat pitäisi siirtää vasta, kun kieli on hallinnassa.

Opettajat korostavat lisäksi maahanmuuttajien koulutustaustan parempaa selvittämistä. Lisää aikaa tarvittaisiin valmistavaan opetukseen ja asennekasvatukseen.

Elämisen taitoa

Vaikka osa opettajista on sitä mieltä, ettei kantaväestön oppilaille ole mitään hyötyä siitä, että koulussa tai päiväkodissa on myös maahanmuuttajia, valtaosa sanoo, että se rikastuttaa, auttaa hyväksymään erilaisuutta, hälventää ennakkoluuloja, lisää suvaitsevaisuutta ja vähentää rasismia. Osa huomauttaa myös, että se auttaa oppilaita ymmärtämään kielitaidon merkityksen.

”Kantasuomalaiset oppivat sellaisia vuorovaikutussuhteita, joista on valtavasti hyötyä aikuisena. He oppivat myös monien eri maiden historiaa. Alle kouluikäisillä ei ole synnynnäistä epäluuloisuutta erilaisuutta kohtaan, uteliaisuutta kyllä leikkikaverien tai etnisen taustan suhteen.”

Vastaajien mielestä monikulttuurisuus on nykypäivää ja rikkaus. Suvaitsevaisuus osa elämisen taitoa nykymaailmassa. Edellytyksenä on, että opettajat saavat riittävästi koulutusta maahanmuuttajien opetukseen. Kahdeksan opettajaa kymmenestä sanoo, että ei ole saanut tällaista koulutusta. Opettajat pitävät saamaansa koulutusta maahanmuuttajien opetukseen täysin riittämättömänä.

Vastaajat pääosin etelästä

Opettaja-lehti kysyi lukijoilta mielipiteitä maahanmuuttajien opetuksesta tammikuussa 2011. Vastaajia oli 456, joista opettajia ja lehtoreita oli 73 prosenttia, lastentarhanopettajia vajaat 11 ja rehtoreita lähes 9 prosenttia. Vastaajista 7 prosenttia työskentelee ammatillisessa opetuksessa ja noin prosentti yliopistossa.

Vastaajista 77 prosenttia työskentelee entisen Länsi-Suomen tai Etelä-Suomen läänissä.

Valtaosa vastaajista toimii koulussa tai oppilaitoksessa, jossa on 300–499 oppilasta. Joka kolmas vastaaja on töissä suuressa, yli 500 oppilaan koulussa tai oppilaitoksessa. Alle 100 oppilaan kouluissa työskentelee 16 prosenttia vastaajista.

Kyselyn toteutti Procode Oy.